Sairastelua ja arvontoja

Tässä sitä nyt sitten ollaan lääkekuurilla. Kuurin takia tämä yrityskierto jää luultavasti aika lyhyeen, mutta parempi näin, jotta parantuu ensin ennen sitä paljon haluttua yhdeksän kuukauden rupeamaa.

Ihania helteitä ollut! On vähän väriäkin saanut pintaan. Eikös se niin mene, että ruskettunut läski näyttää paremmalta kuin valkoinen? Hieman paremmalta siis näytetään jo. Näitä lisää!

Marialla kiva arvonta käynnissä, kaikki kynnelle kykenevät osallistumaan! :)

Arki ja askareet

Tämän taivaan alla ei uutisoitavaa. Tavallista arkea elellään odottaen ensi kuun alkua, jolloin ehkäpä pitäisi menkkojen taas alkaa. Voi kun niiin toivoisin etteivät alkaisi, mutta uskallampa epäillä.

Sain vasta tietää, että suvussani on endometrioosia ja itsellä vähän samankaltaisia oireita. Liekkö tuokin sitten tuomassa lisämausteensa yritykseen. En jaksa googlata ja etsiä tietoa onko perinnöllistä. Joku päivä vaivaudun etsimään.

Mies oli viikonlopun yötöissä joten mulla ei ollut mitään muuta kuin aikaa istua koneella. Löysin taas muutaman ihanan blogin, joita aloin lukemaan. Olen niin koukuttanut itseni blogien lukuun, että huhhuh!

Pampula ja Pikkiriikki - mitä suloisimpia lapsia ja ihania vaatteita!
Ceelan metkut - ihana pieni prinsessa, ihania sisustusratkaisuja ja ihania vaatteita(+nettikauppavinkkejä). Ihanaa!
Under my motherly wings - söpö pieni prinssi, vaatteita äideille ja lapsille ja desing-sisustusjuttuja. Mii laik!

Luimpa nuo kolme sitten alusta loppuun siinä kolmen yön aikana. Ja kyllä kannatti!

Uuteen kiertoon, hiiohoi!

Täällä nyt ilmeisestikin siirrytään kohti seuraavaa kiertoa ja sen mukanaan tuomia jännitysmomentteja. Kuukautiset loppuivat, mutta menkkamaiset kolotukset eivät. Oletan nyt kuitenkin, että raskaana tässä ei olla ja halpistestit ovat suoraan sieltä itsestään.

Törmäsimpä tässä surffaillessa mitä hauskimpaan blogiin. Pojasta isäksi -blogia on todella mielenkiintoista lukea. Raskautta miehen näkökulmasta. Oma mieheni tähän ei takuulla ryhtyisi ja siksipä tämä ehkä kiehtookin. Suosittelen!

Asuntoasiat pyörivät tasaisin väliajoin mielessä ja myytäviä asuntoja tulee tarkkailtua. Miksi, oi miksi ei ole mahdollista muuttaa vielä takaisin kotikaupunkiimme? Nyt olisi niin monta lähes täydellistä asuntoa juuri meitä ja (toivottavasti) tulevaa perhettämme varten. Täytyy toivoa, että vastaavia ihanuuksia on myöhemminkin tarjolla, kun muutto on ajankohtainen.

Näihin kuviin (mihin kuviin?!) ja tunnelmiin..

Poikkeus vahvistaa säännön?

Ei tässä enää tiedä mitä ajattelis ja uskois. Pettynyt olen silti monen monta kertaa muutaman päivän sisään.

6.5.: Soitin labratuloksia ja kerrottiin, että testi oli negatiivinen. "Joo, selvä, okei, kiitos, hei!" Jotain tällaista sain puhelimeen sanottua ennen kuin itku tuli väkisin vastusteluista huolimatta. Mutta lannistua ei saa! (Tai ainakaan uskoa mihinkään laboratoriokokeisiin, mitä ne muka tietäisi, pöh?!) Marssimpa sitten hakemaan lohdutukseksi luottotestejä, joilla saa hyviä tuloksia ja mielen paremmaksi.
Kaupassa piti ostokset jättää kassalle, kun yhtä aikaa alkoi kiertää mahassa ja oksettaa. Sanoin ystävällisesti kassaneidille, että nyt on PAKKO mennä vessaan, tulen kohta pakkaamaan ostokseni. Palattuani ihana nuori kassaneiti oli pakannut kaikki tavarani valmiiksi pusseihin! Mitä palvelua!

7.5.: Idioottivarma keino saada haaveet vielä leijumaan ja pysytellä pilvissä on hakea marketin testejä ja testailla niillä vähän väliä. Aamulla tein negatiivisen testin. Koulussa maha superkipeä. Menkat alkoi. Kovien kipujen kera. Ihan vain julmuuttani tein vielä yhden testin, joita ostamassani paketissa oli siis kaksi. Ja haamu! SIIS MITÄ?! En ihan oikeasti ymmärrä. Ihan sama ovatko marketin testejä vai eivät, mutta miten yleensäkin voivat myydä tuollaista tuotetta, joka ei pidä paikkaansa?

Vai voisinkohan vain olla se poikkeus, jolla kuukautiset ovat raskaudenkin aikana? Ja raskaus olisikin niin alussa, että labrakokeet ei sitä vielä selvitä, mutta markettitestit kyllä. Voi mitä haaveilua. Kohta tullaan ja kovaa alas. Sinne asti leijutaan!

Ampoliivöpöl (Päivä 36.)

Nyt on kyllä todella sekaisat tunteet. En tiedä mitä pitäisi ajatella. Laitampa tapahtumat aikajanaan oikein nääs.

5.5.: Koulussa huono olo ja ajattelin, että olen sairaaksi tulossa, joten lähdin kotiin. Olin edellisenä päivänä ostanut marketista raskaustestiliuskoja, joita oli paketissa kaksin kappalein. Tein toisen niistä ja HUPS! Haalea plussa se oli! Vääntelin ja kääntelin sitä kädessä, eikä se viiva siitä valon mukana mihinkään hävinnyt. Soitin miehelle, joka oli tulossa töistä. Itku kurkussa mongersin, että me saadaan nyt oikeasti se vauva. Mies tuli hetken kuluttua leveä hymy kasvoilla ovesta sisään. Pessimismin kuninkaana mies läksytti, ettei niihin nyt kuitenkaan ihan kannata luottaa, joten käskytti minut apteekkiin ostaan jonkin todellatodella luotettavan testin. Ostin kaksi ClearBluen digitaalista testiä. (Onko ne ees luotettavia?! Kalliita ainaki.)

Noh, tästähän se riemu sitten vasta alkaakin. Innoissani testin tein ja ruutuun pläjähti lukemaan "Inte Gravid". Joo hei, pieni mätkähdys maan pinnalle ja pohjamutiin. Miksi edes luulin, että olisi näin äkkiä tärpännyt?! Parin tunnin päästä tein sen toisen marketin testin. Viiva tuli mutta edellistä haaleampi.

6.5.: Aamulla tein toisen ClearBluen digitaalisen testin ja Inte Gravidia näyttää. Soitin koulun terveydenhoitajalle, joka antoi huonovointisuuden takia sairaslomaa ja kyselin samalla, miten toimia, kun en ole tässä nykyisessä kaupungissa kirjoilla. Laittoi lähetteen terveyskeskukseen, jonne kävin viemässä virtsanäytteen ja parin tunnin päästä kuullaan lopullinen tuomio. Oikein mahanpojhasta ottaa, kun ei tiedä mihin testeihin luottaisi. Huhhuh!

Mutta siis minähän en mistään asiasta ikinä innostu, enkä testejä ole hamstrannut enkä jännitä yhtään! Täysin rauhallisin mielin otetaan vastaan kaikki mitä annetaan.

Päivä 32.

Menkkoja ei näy, ei kuulu. *Pieni toivon kipinä* Tässä taas olen kaiken näköisiä oireita kehitellyt, jotka voivat kaikki ihan yhtä hyvin enteillä menkkoja.

Pientä listausta omaksi iloksi:
Mahaa nippailee - välillä samalla tavalla kuin menkkojen alkaessa, mutta jollain tavalla kuitenkin erillailla. En osaa edes sanoa, mikä siinä on eriä, mutta ompahan vaan.
Tissien arkuus - siis voi itkut! Kävelynkin aiheuttama pieni liike saa melkein vedet silmiin. Tasan tarkkaan yhden kerran on tissit näin arat olleet ennen menkkoja. Se olikin ensimmäinen ja tähän asti viimeinen kerta, kun menkkoja on edeltänyt tällaisia oireita. (Kuuluu siis selkeästi raskausoirelistalle!)
Himo saunoa - en ole mikään kamalan saunaa rakastava ihminen, mutta vajaan viikon verran on tehnyt mieli saunaan taukoamatta. Voisin saunoa vuorokaudet läpeensä! Voiko raskauteen liitettäviä outoja mielihaluja ja -tekoja tulla jo alkuraskaudesta? Muita kuin myönteisiä vastauksia ei oteta kuuleviin korviin!

Väsynyt olen aina, joten sitä lienee turha lisätä listalle. Vappuaattona tein raskaustestin, joka oli negatiivinen, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että olin litkinyt limukkaa koko päivän ja testasin vasta illalla. Laimeaa tavaraa siis! Ja sekin vielä, että testasin heti 29. kiertopäivä, eli ei näillä kierroilla olisi välttämättä edes näkynyt.

Toivossa on hyvä elää!