Ampoliivöpöl (Päivä 36.)

Nyt on kyllä todella sekaisat tunteet. En tiedä mitä pitäisi ajatella. Laitampa tapahtumat aikajanaan oikein nääs.

5.5.: Koulussa huono olo ja ajattelin, että olen sairaaksi tulossa, joten lähdin kotiin. Olin edellisenä päivänä ostanut marketista raskaustestiliuskoja, joita oli paketissa kaksin kappalein. Tein toisen niistä ja HUPS! Haalea plussa se oli! Vääntelin ja kääntelin sitä kädessä, eikä se viiva siitä valon mukana mihinkään hävinnyt. Soitin miehelle, joka oli tulossa töistä. Itku kurkussa mongersin, että me saadaan nyt oikeasti se vauva. Mies tuli hetken kuluttua leveä hymy kasvoilla ovesta sisään. Pessimismin kuninkaana mies läksytti, ettei niihin nyt kuitenkaan ihan kannata luottaa, joten käskytti minut apteekkiin ostaan jonkin todellatodella luotettavan testin. Ostin kaksi ClearBluen digitaalista testiä. (Onko ne ees luotettavia?! Kalliita ainaki.)

Noh, tästähän se riemu sitten vasta alkaakin. Innoissani testin tein ja ruutuun pläjähti lukemaan "Inte Gravid". Joo hei, pieni mätkähdys maan pinnalle ja pohjamutiin. Miksi edes luulin, että olisi näin äkkiä tärpännyt?! Parin tunnin päästä tein sen toisen marketin testin. Viiva tuli mutta edellistä haaleampi.

6.5.: Aamulla tein toisen ClearBluen digitaalisen testin ja Inte Gravidia näyttää. Soitin koulun terveydenhoitajalle, joka antoi huonovointisuuden takia sairaslomaa ja kyselin samalla, miten toimia, kun en ole tässä nykyisessä kaupungissa kirjoilla. Laittoi lähetteen terveyskeskukseen, jonne kävin viemässä virtsanäytteen ja parin tunnin päästä kuullaan lopullinen tuomio. Oikein mahanpojhasta ottaa, kun ei tiedä mihin testeihin luottaisi. Huhhuh!

Mutta siis minähän en mistään asiasta ikinä innostu, enkä testejä ole hamstrannut enkä jännitä yhtään! Täysin rauhallisin mielin otetaan vastaan kaikki mitä annetaan.